Posted by kivisto on the 10th of April, 2009 at 4:02 pm under Kansalaisoikeudet and demokratia.    This post has 4 comments.

Kun nyt KHO:n päätöksellä kunnallisvaalit uusitaan (tai lähinnä äänestysosuus) niissä kolmessa kunnassa, joissa kokeiltiin sähköistä äänestystä, on syytä hetkeksi seisahtua pohtimaan tämän sähköisen äänestyksen mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia – siis seisahtua eikä pysähtyä, ettei maamme vain jäisi pahasti jälkeen edistyksellisimmistä demokratiavaltioista, kuten Virosta ja Yhdysvalloista. Perimmäinen tarkoitushan on voida tehdä kaikki asiat napin painalluksella, koska se nyt vaan on kivempaa, kuten vaikka junavessan oven lukitseminen – tätä on edistys parhaimmillaan.

Kunnallisvaalien äänestyspäivänä tiedotusvälineet seurasivat kiinnostuneina kokeilukuntien äänestyspaikkoja ja raportoivat kuinka äänestys sujui ongelmitta. Televisiossa kommentoitiin, kuinka äänen antaminen koneen kautta ei ollutkaan ollut niin vaikeata, vaikka se olikin useita hieman pelottanut. Tällä tavoin saatiin lisäksi varsin kivuttomasti vähemmän teknisiä ihmisiä tutustumaan uuteen tekniikkaan sekä näin karistamaan turhia epäilyksiään. Vaalien jälkeen johtopäätös oli, että kokeilu oli onnistunut: toisin sanoen kukaan äänestäneistä ei ollut joutunut paniikkiin tai saanut sähköiskua tai virusta. Monen kokemus oli ollut jopa mukava.

Aika kuitenkin osoitti, ettei kokeilu ollut sujunut ongelmitta. Yhteensä yli kahdensadan äänen hukkumisen tulkitsi KHO lopulta olevan vaalien järjestäjien vastuulla, ei äänestäjien, minkä vuoksi vaalit täytyy uusia. Takaiskun ei kuitenkaan haluta antaa lannistaa, päinvastoin. Nyt ongelmat tiedetään ja voidaan ryhtyä tarpeellisiin korjauksiin. Toki jotkut väittivät tietävänsä ongelmista hyvissä ajoin, mutta vasta kun asiasta on kuukausien jälkeen saatu korkeimman oikeuden päätös, voidaan ongelmat poliittisessa mielessä hyväksyä. Näin vältetään turha poliittinen ajojahti tai kansanomaisesti “vastuunkanto”. Muut ongelmat on helppo huitaista pöydältä vetoamalla esimerkiksi nettipankkien turvallisuuteen. Molemmat ovat sähköisiä sekä luottamuksellisia järjestelmiä, joita ihmiset käyttävät, ja siksi analogia on toimiva vaikka järjestelmien funktiot sekä vaatimukset ovatkin täysin erilaiset.

Koska nettipankit ovat osoittautuneet luottamuksen arvoisiksi, olisikin viisasta antaa nettipankkien hoitaa myäs äänestämisruljanssi, esimerkiksi Sampo Pankki voisi olla hyvä ja varma vaihtoehto tehtävään. Tähän ei tulisi pysähtyä, edes seisahtua, vaan saman tien nettipankeissa voisivat ihmiset äänestää kuinka paljon rahaa kelläkin on. Vaarana tosin on, että poliitikkojen kohdalla moni äänestäisi tyhjää.

Ja jottei totuus unohtuisi, tiede ei ole englanniksi science fiction.



* Required

Powered by WP Hashcash

Posted on the 10th of April, 2009 at 4:28 pm.

Tuossapa onkin erittäen tärkeä pointti mukana. Miksi niitä järjestelmiä pitää muuttaa sähköiseksi jos tarvetta ei varsinaisesti ole ja kansalaisillekkin joudutaan pikemminkin vakuuttelemaan “Ei se uusi systeemi ole lainkaan vaikea käyttää tai hankalaa”. Nykyinen järjestelmä on ennestään jo hallussa ja se ei ole hankala.

On vain kaksi realistista syytä sähköisen äänestysjärjestelmän käyttöönottoon:
1) Paperittomuus säästää luontoa ja rahaa
2) Vähemmällä työvoimalla myös järjestämiseen kuluu vähemmän rahaa

Ensimmäistä pidän loogisena, varsinkin ihmisenä joka mieluusti panostaa luonnonsuojeluun. Ongelma kuitenkin on, että mikäli järjestelmästä tehdään toimiva, vaatii se myös ns. äänestyskuitin tulostuksen ja yht’äkkiä paperittomuus ei olekkaan enää paperittomuutta. Paperin kulutusta voisi säästää varmasti fiksummissakin paikoissa, ehkä jopa äänestyskutsuissa.

Kakkoskohta taas ei ole kovinkaan looginen; maan sisällä kulutettu raha pääosin myös pysyy maan sisällä, tällöin raha ei ole haaskattua vaan kiertoon pistettyä. Työttömyys on ennestään ongelma joten lisää sitä tuskin tarvitsee luoda.

Edistystä edistyksen takia, välittämättä tarpeesta?!

Posted on the 10th of April, 2009 at 5:18 pm.

Nettipankeissa ja muissa vastaavissa järjestelmissä on yksi oleellinen ero. Nimittäin se, että näissä nimenomaan pyritään tunnistamaan käyttäjä mahdollisimman luotettavasti siksi, kuka väittää olevansa. Tämän jälkeen voi tehdä kaikkea mihin tunnukset antavat oikeudet ja kaikesta jää jälki ongelmien varalle.

Äänestysjärjestelmässä on kuitenkin kaksi kriteeriä, joka erottaa sen muista järjestelmistä; vaalisalaisuus ja yhtäläinen äänioikeus. Äänestysjärjestelmässä kerätään vain ääniä ja ei saisi jäädä jälkiä siitä kuka on äänestänyt ketäkin (vaalisalaisuus) ja vieläpä pitäisi olla varma siitä, että yksittäinen ihminen on äänestänyt vain yhden kerran ja tämä ääni on varmasti huomioitu tasan yhden kerran (yhtäläinen äänioikeus).

Lisäksi ongelmana on vielä järjestelmän näpelöinti. Verkkopankissa käyttäjä huomaa, jos hänellä ei olekaan saman verran rahaa tilillä kuin ennen ja muissa järjestelmissä myös mikä ikinä niissä sitten onkaan pielessä. Äänestysjärjestelmässä käyttäjä ei voi tietää äänen perillemenosta mitenkään. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä on mahdollista myös ei-sähköisessä äänestyksessä, mutta se vaatii paljon suuremmat resurssit.

Posted on the 16th of April, 2009 at 2:09 pm.

Kiitos, Pasi ja Mikko, kommenteista. Harvemmin tosiaan sähköisen äänestyksen hyötyjä esitellään kovinkaan varteen otettavasti. Pikemminkin annetaan ymmärtää että sähköistäminen yksinkertaisesti on edistystä ja siksi parempi. Ainoa mahdollinen hyötynäkökohta johon olen törmännyt on se, että sähköisen äänestyksen kokeileminen avaa tietä nettiäänestykselle. Tämä selitys tietenkin toimii vain mikäli pitää nettiäänestyksen etuja merkittävinä (en pidä), ja uskoo ongelmien olevan ratkaistavissa (suhtaudun skeptisesti).

Mitenköhän media suhtautuisi jos nettiäänestys otettaisiin käyttöön sellaisissa maissa kuin Kiina tai Venäjä?

Posted on the 6th of December, 2009 at 4:52 am.

[...] pariin otteeseen selkeästi rajoittanut verkkosensuurijärjestelmä, sähköisen äänestyksen farssi, sekä viestintäministeriön miltei täydellinen vaikeneminen Ruotsin [...]